Vain vajaa neljäsosa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn vuosittain myöntämistä avustuksista kohdistuu uusille toimijoille tai hankeideoille. Kuinka siis saada omalle briljantille idealle rahoitusta jos on ensimmäistä kertaa liikkeellä luomassa hanketta?
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on suomalaisen yhdistystoiminnan suurin rahoittaja. STEA myöntää vuosittain noin 300 miljoonaa euroa avustuksina järjestöille. Analysoimme STEAn rahoituspäätökset kolmen viime vuoden ajalta, ja silmiinpistävin havaintomme oli, että rahoitusrintamalla asiat ovat pysyneet hyvin vakioina. Erityisesti uusien yhdistysten kannalta vakiintunut tilanne tarkoittaa sitä, että rahoituksen piiriin pääseminen on työlästä ja vaativaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.
Ketkä rahoitusta saavat?
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvät järjestöt vievät vuosittain noin puolet kaikesta jaetusta rahasta. Näin on ollut jo pitkään, ja määrät ovat pysyneet hyvin linjassa jätettyjen hakemusten kanssa.
Keskimääräinen avustussumma järjestöä kohden on pysynyt viime vuosina varsin vakiona, noin 127 000 euron luokassa per järjestö. Tässäkin suurinta pottia ovat itselleen keränneet terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen järjestöt. Avustussumma ei kuitenkaan merkittävästi vaihtele eri järjestöryhmien kesken, ainoastaan nuoriso- ja työllistymisen edistämistä ajavien järjestöjen keskimääräinen avustussumma on pysytellyt selkeästi muita yhdistyksiä matalammalla tasolla. Näillä yhdistyksillä luontainen avustus tuleekin lähtökohtaisesti muulta taholta kuin STEAlta.
STEAn rahoituksen piiriin pääseminen alkaa yleensä aina projektirahoituksesta (C), mutta tämän jälkeen tilanne mutkistuu. Järjestöjen yleisavustukset (Ay) ja erityisesti kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) vievät vuositasolla leijonanosan avustuspotista. Kun vielä hankintatuet ottavat oman osansa, uusille toimijoille ja ideoille jää todellakin vuosittain vain vajaat neljäsosa kokonaispotista. Aaton analyysin mukaan vuosien 2017-2019 hankehakemusten (C) osalta rahoitusta sai 47 % haetuista hankkeista, euromääräisesti mitattuna. Tässä kohden on eri järjestöryhmillä on eroa - esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöjen kohdalla rahoitusta sai reilu kolmannes eli 37 % haetusta hankkeista.
Kuinka läpi uuden idean kanssa?
Uusien hankeideoiden suurimpia ongelmia on professori Juho Saaren mukaan se, että pyörä keksitään aina uudestaan ilman pyörän määrittelyä, koska rahoitus tulee yleensä aina uudelle konseptille, ei jo olemassa olevan käyttöön ottamiselle. Tämä rajoittaa toimintaa usein tarpeettomasti, kun esimerkiksi kolmen vuoden rahoituksella toimiva hanke käyttää valtaosan viimeisestä toimintavuodestaan uuden ideoimiseen, sen sijaan, että pyrkisi kehittämään hankkeen puitteissa luotuja toimintamalleja.
Uusien toimijoiden läpipääsy avustuksen saajien armoitettuun joukkoon vaatii kuitenkin tuoreita, yleisesti tunnustettuun tarpeeseen vastaavia ideoita. Sellaisen tuottaminen edellyttää tarkkaa toimintaympäristön analyysia ja mikä tärkeintä - hyvin perusteltua, pohdittua ja formuloitua hankehakemusta. Luova ja rohkeakin hankeidea erottuu hakemusten joukossa edukseen, kunhan sen pohja on vankka.
Tässä kohdin kokemus jyllää: Ne menestyvät, jotka osaavat pukea ideansa toteutuskelpoiseksi toiminnaksi ja määritellä sille selkeät tavoitteet. STEA edellyttää, että hankkeen taustalla on moitteettomasti toimiva yhdistys, joten rahoituspäätökseen vaikuttaa, onko hanke yhdistyksen perustoiminnan mukainen ja tukeeko se samoja tavoitteita ja päämääriä kuin itse emoyhdistyksenkin toiminta.
Saaren mukaan hankerahoituksen saajilla on jatkossa myös yhä suuremmassa määrin velvoite tuottaa todennettua vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden osoittamisessa pitäisi panostaa organisointiin ja tavoitteellisuuteen yksittäisten kävijöiden laskemisen tai tekojen kuvaamisen sijaan. Onnistuneessa hankkeessa järjestö pystyy osoittamaan toiminnastaan lainalaisuuksia ja mekanismeja, joilla valitut keinot voidaan todeta toimiviksi.
Hyvä hakemus vaatii loistoidean lisäksi aikaa ajatuksen työstämiseen ja aihepiiriin tutustumiseen. Kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan useampi henkilö näkökulmia tuomaan, mutta idean läpimenoa voivat auttaa myös toimintaa omalta osaltaan tukevat ja maustavat yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhdessä tehden toiminnasta saadaan vaikuttava. Sellainen, jolla on mahdollisuuksia juurtua pysyväksi osaksi perustoimintaa.
Apukysymyksiä hanketta suunnittelevalle järjestölle:
Mikä on suunnittelemanne hankkeen tavoite?
Miten hanke nivoutuu varsinaiseen toimintaan?
Mitä uutta hanke tuo onnistuessaan järjestön omaan kokonaisuuteen tai ympäröivään yhteiskuntaan? Poistaako se jonkin ongelman?
Mitä siitä on tarkoitus jäädä käyttöön, kun hanke päättyy?
Mitä sellaista on löydetty, jonka pohjalta voi kehittää uuden hankkeen tai toiminnon?
Kuinka hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mitattavissa ja osoitettavissa?
Millaisin tuloksin hanke olisi mielestänne onnistunut?
Riitta Salin
Jos kaipaatte apua hankeidean ja hakemuksen työstämiseen, Aatto Creative auttaa mielellään. Ota yhteyttä creative@aattocreative.fi
Hyödyllisiä linkkejä Stea.fi: