Parisen viikkoa sitten tuli jälleen vahvistus STEAn myöntämistä avustuksista yleishyödyllisille toimijoille tälle vuodelle. Kun kävi läpi päätöksiä myönnetyistä avustuksista, päällimmäinen tunne oli, että mikään ei ole muuttunut.
Kirjoitin vajaa vuosi sitten blogia samasta aiheesta ja oikeastaan voisi melkeinpä kopioida koko viimevuotisen tekstin tänne. Kaikki ennallaan – kaikki hyvin?? Lue: Ideasta toimivaksi hankkeeksi – miten saada rahoitus?
Uusien toimijoiden on edelleen varsin vaikea päästä armoitettujen avustuksen saajien joukkoon. Ehdottomasti suurin osa uusista avauksista menee sellaisille toimijoille, joilla on jo aiempia avustuksia ja usean vuoden, valtaosalla vuosikymmenien kokemus sekä hakemusten laadinnasta että raportoinnista.
Toisaalta, tämä on helppo ymmärtää. Ministeriön virkamiehen on paljon turvallisempaa myöntää avustusraha sellaiselle toimijalle, joka tunnetaan, jolla tiedetään olevan vakiintunut henkilöstö ja toimivat käytänteet vuosien ajalta – yleensä STEA-rahalla luotuina.
Viime vuodet
Kaiken kaikkiaan viimeisten neljän vuoden aikana STEA on vastaanottanut reilut 12 000 hankehakemusta, joista myönteisen päätöksen on saanut reilut 8000 hakemusta. Uusien ideoiden ”hyväksymisluku” on kuitenkin huomattavasti edellä mainittua suhdelukua pienempi.
Olemme Aatossa luoneet työkalun, jolla avustuspäätöksiä voidaan analysoida monin tavoin. Sen avulla teimme koontia 2017-2020 avustuksista.
Teemallisesti eniten uusia avauksia on yhteiskunnallisesti merkittävien, isojen kysymysten tiimoilla. Maahanmuutto, mielenterveyden kysymykset yhdistettynä työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin sekä syrjäytymiseen – siinä teemoja, joilla rahahanat aukeavat hieman muita helpommin. Oleellista on kuitenkin se, että hankeidean täytyy olla hyvin pohjustettu, taustaorganisaation osaamiseen ja arvoihin sopiva, toimintaympäristöön sopeutettu ja selkein argumentein perusteltu päästäkseen rahoituksen piiriin. Uusien toimijoiden on myös hyvä huomioida se, että toimijan hallinnon ja taloudenhoidon pitää olla kunnossa ja läpinäkyvästi hoidettu. Viimeksi mainittu onkin usein iso ongelma, miten luoda toimivat hallintokäytänteet, jos ei ole saanut mitään rahoitusta?
Uusien ideoiden rahoitusta hankaloittavat käsittääkseni myös vuosien varrella myönnetyt investointiavustukset toimitilojen rakentamiseen. Ison toimitalon rakentamisen jälkeen on luonnollisesti kaikkien intresseissä, että tiloissa on myös toimintaa, mikä puolestaan vie resursseja uusien toimijoiden innovaatioilta.
Prosentit kuvaavat haetun ja saadun avustuksen välisiä eroja kohderyhmittäin kohdennetun toiminta-avustuksen (AK) ja hankeavustusten (C) välillä. AK-avustukset ovat lähes haetun summaisia. C-avustukset noin puolet haetusta.
Tulevaisuuden vaatimukset
Veikkauksen ja sitä kautta STEAn rahanjako on tulevaisuudessa kuitenkin muuttumassa. Kuinka paljon ja mihin suuntaan, sitä ei kukaan osanne vielä arvioida. Oleellista on kuitenkin se, että entistä enemmän organisaatioiden täytyy miettiä, millä muilla tavoin toimintaa saisi rahoitettua kuin yksinomaan ulkopuolelta tulevalla rahoituksella? Osataanko omaa tekemistä muokata myytäviksi tuotteiksi, ja löytyykö niille markkinoita?
Jos ei löydy, silloin ehkä jokaisen organisaation on hyvä miettiä, onko oma toiminta oikeasti tarpeen tänä päivänä vai toistetaanko vain vuosien ajan totutuksi tullutta kaavaa….
STEA tuntuu arvostavan myös sitä, että uusissa hankkeissa mietitään jo suunnitteluvaiheessa, miten tämä toiminta jää pysyväksi osaksi taustaorganisaation toimintaa ja millä tavoin siitä kenties saisi muokattua myytävän tuotteen.
Palvelun myynti tulee eteen jatkossa joka tapauksessa isossa osassa järjestökentän toimijoita. Sitä ei kannata vastustaa, vaan pikemminkin sehän antaa mahdollisuuksia mielikuvituksen lentää ja ideoida aivan uudenlaista toimintaa, joka ei ole riippuvaista rahoittajan korvamerkinnöistä.
Uusien ideoiden paketoimiseen rahoituskelpoisiksi hakemuksiksi saa apua meiltä, konsultaation myötä pääset myös hyödyntämään luomaamme analysointityökalua.
Riitta Salin
Aatto Creative