Tämän päivän työelämässä puhutaan paljon työn imusta. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Kukapa meistä ei haluaisi kokea vastaavia tunteita. Mutta voiko tähän kokemukseen itse vaikuttaa, kuinka paljon ihminen itse voi säädellä omaa työkokemustaan? Jos sattuu kuulumaan siihen onnelliseen joukkoon, joka pystyy itse tuunaamaan työtään ja tekemään työnteosta paremmin itselleen sopivan, voi vain onnitella itseään.
Työn imuun liittyy Työterveyslaitoksen tutkijan Jari Hakasen mukaan kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä.
Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä.
Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta.
Työn imun kokemus on myönteisessä yhteydessä työntekijän terveyteen ja hyvään työsuoritukseen sekä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Tästä voisi päätellä, että työn imua kokevat työntekijät ovat erittäin merkityksellisiä koko organisaation kannalta. Eikö tällöin mielekkään, positiivisia tuntemuksia antavan työnteon mahdollistaminen olisi jokaisen työnantajan keskeinen tehtävä?
Yhdistysten toiminnanjohtajat kokevat työssään usein työn imua – toivottavasti. Koko aatteellisen työn perustahan on siinä, että se ”imuttaa” tekijänsä, saa hänet tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja työnsä mielekkääksi. Entäs jos näin ei ole? Tai aatteen paloa kyllä on, mutta se lakaistaan kaikkien muiden vaatimusten alle. Jos esimiehen, talouspäällikön, toiminnan suunnittelun, toimistopäällikön, viestintävastaavan ja PR-henkilön hommien hoitamisen jälkeen jotain on jäljellä, se on sitä, minkä takia työhön on hakeuduttu, mikä on se perusta.
Työterveyslaitoksen mukaan työtehtäviin liittyviä, työn nautintoa lisääviä voimavaroja ovat tehtävien palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Muita tekijöitä ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, rehellinen palaute ja arvostus.
Myös työn varmuudella, innovatiivisilla toimintatavoilla, työpaikan ilmapiirillä ja mahdollisuuksilla työn ja muun elämän yhteensovittamiseen on luonnollisesti oma merkityksensä.
Pienten ja keskisuurten yhdistysten johtajat ovat usein kovilla. Hallitus ei välttämättä osaa eikä pysty tukemaan johtajia työssään, myöskään resursseja tukemiseen tai vaikkapa työnohjaukseen ei välttämättä ole. Työn varmuus on jatkuvasti vaakalaudalla rahoitusten lyhytaikaisuuden vuoksi, työ sisältää kaikkea mahdollista aina postituksesta strategioiden laadintaan ja selkeää esimiestä arkipäivän työhön ei useinkaan ole. Lisäksi yhdistysten johtajien omat vaatimukset omaa suoriutumista kohtaan ovat usein hyvin korkealla – saavuttamattomissa. Mikä avuksi, kun mikään ei riitä?
Aatto Creative tarjoaa tähän helpotusta, pienten ja keskisuurten järjestöjen toiminnanjohtajille kohdistetun hyvinvointipaketin. Paketti sisältää neljä ohjattua tapaamista syksyn aikana. Tapaamiset sisältävät työelämän asiantuntijoiden alustuksia, vinkkejä palautumiseen, työnohjausta sekä mahdollisuuden keskinäiseen kokemusten ja ajatusten vaihtoon sekä verkostoitumiseen.
Riitta Salin
Comments