Miksi palautumista täytyy opetella?

Roikuin eilen illalla somessa vielä puoli yhdentoista aikaan – vaikka oikein hyvin tiedän, mitä se tekee yöunilleni. No, puolet yöstä menikin sitten hikisenä kieriskellessä ja sitä pohtiessa, että miten tämän palautumista koskevan kirjoitukseni kokoaisin.



Työn vaativuus ja työnteon tunkeutuminen kaikkialle, osaksi jokaista valveilla olon tuntiamme, on luonut sen, että palautumisesta on ryhdytty puhumaan entistä enemmän. On huomattu, että työntekijät eivät enää osaa tai muista huoltaa itseään ilman erillistä ohjeistusta, tai kenties mittaria, jolla mitata, miten palautuminen on onnistunut.


Työterveyslaitos linjaa sivuillaan näin:


Palautuminen työn rasituksista on sekä kehollista että mielensisäistä toimintaa. Hyvä vertauskuva palautumiselle on akun lataaminen. Rasituksesta palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-aikanaan, tarttuu aktiivisesti asioihin sekä oppii uutta.


Näinhän se on. Kukaan meistä ei toimi, jos ei välillä lataa akkujaan. Miten se lataaminen sitten tehdään? Tähän tuskin löytyy yhtä, kaikille ja kaikkialla toimivaa vastausta. Olennaista lienee, että palautuessa päästään irti työn tekemisen velvoitteista, jatkuvasta valppaana olosta ja viestien tarkistamisen pakosta. Liikunnasta puhutaan paljon hyvänä palautumiskeinona, ja monelle se tällaisena toimiikin. Osa taas mieluummin tekee jotain ihan muuta tai möllöttää tekemättä yhtään mitään, minkä täytyy senkin olla ihan yhtä hyväksyttävää.


Palautumisen mittaamiseen on kehitetty erilaisia mittareita. Mitenkään väheksymättä tieteellistä mittaamista ja sen motivoivaa vaikutusta, kuulun itse siihen old school -koulukuntaan, jolle henkilökohtainen tuntemus on se paras ja luotettavin mittari. Huonosti nukuttu yö paitsi tuntuu, myös näkyy, sama toivottavasti päinvastoin kunnollisen levon jälkeen. Palautumaton olo on itseänsä vahvistava kierre, väsynyt olo luo tarpeen syödä epäterveellisesti ja jättäytyä pois mielekkäistä, omaa jaksamista vahvistavista toiminnoista. Tässä ollaan äkkiä tilanteessa, jossa yksi negatiivinen tekijä tuo mukanaan monta samanlaista ja kunnollinen palautuminen tulee aina vain hankalammaksi.


Aaton toimareiden hyvinvointivalmennuksessa keskitytään seuraavina viikkoina palautumiseen ja sen merkitykseen. Asian äärelle meitä ohjaavat eri näkökulmista työnohjaaja Vesa Salmi ja aivotutkija Nina Uusitalo Aivotaidot Oy.stä sekä Heta Warto-Tillander Firstbeat Oy:sta.  Esillä on myös palautumisen avuksi kehitettyä teknologiaa ja sen mahdollisuuksia hyvinvoinnin mittaamisessa analysoidun tiedon kautta.


Saas nähdä, kääntyykö omakin mieleni mittareiden suuntaan, ehkä niistä löytyy se avain palautumisen oppimiseen.



Riitta Salin


Lisätietoja: 

Aatto Creative


Hämeentie 157, 7. krs
00560 Helsinki

+358 44 535 57 22

creative (at) aattocreative.fi

Verkkolaskuosoite

Y-tunnus: 3091543-9

 

Välittäjätunnus:
003708599126 (Liaison)

 

OVT: 003730915439

©2020 Aatto Creative | Tietosuoja