No niin, nyt voi yhdistystoimija taas hengittää. Ensi vuoden osalta ei tulekaan budjettileikkauksia, vaan STEA jakaa rahaa entiseen malliin. Huh huh, hyvinhän tässä kävi.
Näin varmasti ajattelee moni Veikkausvoittovaroilla toimintaansa pyörittävä organisaatio. Täytyy kuitenkin muistaa, peloteltujen avustusleikkausten kompensaatio on vain kertaluonteinen toimenpide, joka ei jatku enää edes vuonna 2022.
Nyt, jos koskaan, jokaisen, ihan jokaisen, avustuksilla toimivan organisaation tulee vakavasti pohtia, mihin tulevaisuudessa halutaan tähdätä. Toimintoja täytyy sopeuttaa, niitä täytyy mukauttaa tarvetta vastaavaksi ja rahoituspohjaa täytyy laajentaa. Kunkin yhdistyksen tulee myös miettiä, mikä omassa toiminnassa on tärkeintä, mitä ilman ei voi elää.
Jokainen voisi pohtia myös sitä, mitä ilman voi elää. Jokainen organisaatio tekee varmasti hyvin paljon sellaista, mikä ei ole välttämätöntä, mikä ei ole kestävää ja kannattavaa. Kaikenlaisen kivan tekeminen on luonnollisesti sallittua, mutta missä menee raja avustetulle toiminnalle?
Tarve kiperille ratkaisuille
Rohkeita ratkaisuja on pakko tehdä. On pakko ottaa leikkuri avustuksia keräävään käteen ja ryhtyä reippaasti katkomaan niitä oksia, jotka ovat nuutumassa tai joiden olemassaoloa ei voi järkisyin perustella. Olisi hyvä ryhtyä pohtimaan, paljonko toiminnassa on sellaista, jota tehdään, kun näin on aina tehty tai toiminta tuntuu kivalta ja hyödylliseltä.
Jokaisen organisaation on viimeistään nyt syytä kaivaa säännöt esiin ja lukaista sieltä 2. pykälä; mitä tarkoitusta varten ollaan olemassa. Kuinka paljon olemme kenties harhautuneet perustehtävästämme?
Tulevaisuudessa, yhä kiristyvässä taloustilanteessa ja tuloksellisuusvaatimusten painaessa päälle, kannattaa miettiä, mikä omassa toiminnassa on kannattavaa? Itse ottaisin yritysmaailman opit käyttöön ja pohtisin, mikä toiminnassamme on sellaista, jota joku ostaisi. Onko meillä sellaista toimintaa, jota ei missään tapauksessa kannattaisi tuottaa, jos siihen ei tulisi avustusta ulkopuolelta? Olisiko meidän järkevää yhtiöittää palvelutoimintaamme ja trimmata se myytävään muotoon?
Voisimmeko korvata jonkin toimintamme ostamalla sen ulkopuolelta? Olisiko syytä miettiä toimintojen yhdistämistä jonkin toisen organisaation kanssa?
Tällainen pohdinta saattaa olla raakaa ja jopa repivää, mutta se on pakko tehdä. Avustuksiin perustuva yhdistystoiminta on isossa murroksessa ja ne, jotka pystyvät, osaavat ja uskaltavat tehdä reippaita muutoksia ja lopettaa hähmäiset toiminnat ovat etulyöntiasemassa. Tässä(kin) kohtaa nopeat syövät hitaat, reippaat ja nopeat toimijat pysyvät hengissä ja nenä pinnan yläpuolella, muilla voi tehdä tiukkaa.
---
Jos tarvitset tukea toiminnan järkeistämiseen, kipeiden ratkaisujen tekoon tai vaikkapa yhtiöittämiseen, Aatto Creative rientää apuun.
Riitta Salin
Järjestöasiantuntija
Aatto Creative oy